Kentällä aamupalalla

Kello 5:30 olemme saaneet aamupalaa lentokentällä nenän alle. Ajomatka sujui joutuisasti, koska liikennettä ei käytännössä ollut ollenkaan. Flyparkin palvelu toimi kuten ennenkin, eli varsin joutuisasti. Tultiin Hondalla pihalle ja nostettiin reput pikkubussiin ja lähdettiin lentokennttää kohti. Matkalla poimittiin vielä yksi henkilö mukaan samaan kyytiin.

Kentällä tapasimme matkanjohtajan jolta saimme viisumit passin väliin laitettavaksi ja pienen ohjeistuksen Frankfurtin kentälle asti päääsemiseksi. Siellä sitten tarkempaa ohjetta lentokoneen vaihdon suhteen. Seuraavaksi jonottelimme jonkin aikaa tiskille, jonne tiputimme matkalaukun ja saimme boarding passit käteen. Suunta kohti truvatarkastusta, jossa nyykyään ei tarvinnutkaan enää purkaa kaikkia elektornisia laitteita omaan laatikkoon kuten ennen. Ei ollut vähään aikaan tullut lennettyä ja tämä muutos oli askel parempaan päin. Pienenä yllärinä meidän hatut haluttiin tarkistaa erikseen. En oikein tiedä mitä niihin voisi piilottaa, mutta kai sekin mahdollista on, kun moista erikseen tekevät.

Turvatarkistuksen jälkeen etsimme portin, joka sattui olemaan näppärän lähellä, eli voisimme ihan rauhassa käydä aamupalalla. Kuten yläreunan kuvasta näkyy, aamupalaa löytyi. Ja se oikin oikein hyvää. Juusto-kinkku croisanttia Sofialle ja minä otin lohella täytetyn rusleivän.

Sofia heräsi varsin nopeasti tänä aamuna ja oli varsin pirteä koko matkan kentälle. Hän itse asiassa oikein tärisi heti herättyään, sen verran matkaan lähteminen jännitti. Nyt kun päästiin aamulapalle, niin pahin jännitys ilmeisesti laukesi ja lyhyeksi jäänyt yö alkaa painamaan. Hän sanoo, että väsyttää. Ehkä pienet torkut lentokoneessa auttavat asiaa.

Samankaltaiset artikkelit

  • Mitä jäi käteen?

    Tänään oli taas aika ottaa malarianestolääke matkan jälkeen. Tapahtuma palauttelikin reissua mieleen. Joten kirjoitellaampa vähän tunnelmia näin matkan jälkeen, kun on pari yötä nukuttu ja ihmisten kanssa puhuttu matkasta. Ei matkaa kyllä erityisemmin mieleen tarvinnut tänään palautella, kyllä reissu on hyvin muistissa ollut kotiin paluun jälkeen.

  • Helsinki – Istanbul

    Ensimmäinen lento Turkish Airlinesillä ei tähän mennessä ole osoittautunut hullummaksi kokemukseksi. Kone vaikuttaa uudelta ja istuimen selkänojassa oleva ruutu pelaa paremmin kuin käytännössä missään aikaisemmassa koneessa, jos olen ollut. Sofiaa tietty harmitti, kun siinä ei ole Suomen kieltä tarjolla. Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, vähän länsimaista yhtiöistä poikkeavia palveluita on tarjolla. Kartta- & info-näyttöjä riittää….

  • Antiloopeista asiaa

    Tutustuimme vähän antilooppeihin, jotka eivät ole niin kiinnostavia olleet tähän mennessä. Pieni tustuminen näihin otuksiin kuitenkin paljasti niistäkin useampia mielenkiintoisia faktoja. Varsinkin kun alkoi miettimään mitä niiden kyvyt hyppiä käytännössä tarkoittavat. Huippunopeuksissa nopeimmatkaan antiloopit eivät ihan pärjää nopeimmille pedoille, mutta ne pystyvät juoksemaan lujaa paljon pidempään kuin pedot.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *