Kålmorden 2025

Viikonvaihteessa kävimme perinteisellä Kålmordenin viikonloppureissulla Sofian kanssa. Ajattelin jo, että tänä vuonna retki jäisi väliin, koska emme siellä kesälomalla käyneet ja nyt syksyllä Sofialla alkoi ratsastustunnit lauantaisin. Tunti katkaisee viikonvaihteen sen verran pahasti, että tällaiselle matkalle ei oikein jäisi aikaa, jollei tunteja jätettäisi väliin/korvattaisi. Tässä viikonvaihteessa tallin hevosten oli tarkoitus olla Mounted Gamesissa, joten lauantain tunti siirrettiin parin viikon päähän. Koska Ruotsissa sääkin näytti hyvältä, bookkasimme liput laivaan ja eläintarhaan ja suuntasimme Hondan Turun satamaa kohti perjantai-iltapäivällä.

Ruotsia kohti

Kumpikin tankkasi sen verran ruokaa, ettemme matkalla syömään halunneet mennä, mutta pikku välipalalle oli tilaa, joten pysähdyimme Turussa Hansakorttelissa Cafferie Minettiä testaamassa. Hyvät jätskit oli tarjolla.

Hansakorttelin Suomalaisesta kirjakaupasta tarttui myös toiset Fiskarsin sakset mukaan, koska meidän yhdet ja ainoat isommat sakset tuppasivat olemaan aina jossain muualla kuin siellä missä niitä tarvitaan. Tämä siis johtuu siitä, että Sofia niitä aina lainaa askarteluhommiinsa. Nyt on hänellä vanhat sakset käytössä, joten keittiössä pysynee toiset paremmin saatavilla.

Vaikka Sofia vähän koittikin hämätä, että meillä olisi vielä ylimääräinen tunti ehtiä satamaan, pääsimme sinne kuitenkin ihan ajoissa… Jonottamaan laivaan pääsyä.

Ansa hytissä

Päivällä olin saanut tekstarin kännykkääni, josko minua kiinnostaisi korottaa hyttiluokkamme Premiumiin 40€ lisähintaan. Otin tarjouksen vastaan, joten meillä oli vähän isompi hytti käytössä. Eipä sillä ihan kauheasti väliä varsinaisesti ollut, kun me lähinnä käytiin hytissä nukkumassa. Pikku baarikaapista löytyneet hintaan kuuluvat juomat olivat ihan kiva lisä. Niihin tosin näytti sisältyvän jonkinlainen ansa.

Eli kun tuo pullo ei ollut ostettu baarista tai ravintolasta, emmekä baarissa tai ravintolassa olleet, joten tuon juomisesta hytissä olisi varmaan joutunut vähintäänkin kuristushuoneelle. Pitikin se sitten laittaa laukkuun, jotta sen voi hörpätä turvallisesti vasta kotona 🙂

Ruotsissa

Aamulla normaaliin työ-/koulupäivän aikataululla ylös sängystä ja vääntäydyttiin autoon, jossa naposteltiin vähän eväitä aamupalaksi matkalla Kålmordenia kohti. Parin tunnin ajomatka meni aika rauhallisissa merkeissä. Eivät olleet ruotsalaiset heräilleet lauantaina turhan aikaisin meitä hidastamaan. Tästä oli tietty se huono puoli, että saavuimme eläintarhan porteille yli tunnin ennen tarhan aukeamista. Itse asiassa, Kålmordeniin voi nykyään ostaa kierroksen ennen porttien avautumista muille. Tämä olisi ollut kiinostava, mutta pelkkä ruotsin kieli tarjolla opastukseen ei oikein napannut.

Kohtuu pitkän odottelun jälkeen pääsimme vihdoin sisään. Aikaisemmista käynneistä oppineina laukkasimme heti ensimmäiseksi Safari-gondoleille, jotta pääsisimme köysirata-ajelulle ilman jonottamista. Tällä kertaa mentiin vain yksi kierros. Sofiaa ei tainnut toinen kierros innostaa kovin paljon, koska leijonat olivat tällä kertaa aika lailla piilossa & nukkumassa.

Kierroksen jälkeen Sofialla oli vähän nälkä, joten suuntasimme lähellä olevaan Reef Burgeriin, jossa olemme melkein joka kerta Kålmordenissa käydessämmen syöneet. Se kuitenkin oli vielä tässä vaiheessa kiinni, joten lähdimme kuluttamaan aikaa definaarioon.

Burgeria ostamassa

Delfinaarion vieressä merileijonat olivat jossain muualla kuin näkyvissä, joten mentiin sitten tarkistamaan ravintoloiden tilanne. Nytpä se burgeripaikka oli auki, joten alettiin naputtelemaan tilausta seinässä olevaan automaattiin. Vähän tahmaisesti toimiva ruutu, mutta tilaaminen onnistui ihan kivasti siihen asti, kunnes piti kirjoittaa tilaukseen puhelinnumero, johon tulisi tieto tilauksen etenemisestä… Automaatti ei vaan suostunut tuomaan näppäimistöän esiin, joten tilauksen tekeminen tyssäsi siihen. Ja tässä vaiheessa tajusimme myös syyn siihen, miksi edellinen automaatin käyttäjä oli jättänyt tilauksen samaan ruutuun missä numero piti naputella sisään…

Muisitin että Kålmordenin sivuilla oli myös jotain mahdollisuuksia tilata ruokaa, joten menin sinne puhelimella. Muistin kyllä oikein, mutta sivujen mukaan Reef Burger oli vielä kiinni. Meidän vieressä oli kyllä porukkaa burgeri kädessä, joten olimme aika varmoja, että se on kyllä auki… Ennen kuin tiskille mentiin tilausta tekemään, kokeilin vielä QR-koodia joka oli tiskin reunassa. Siitä sitten pääsikin tekemään tilauksen ihan samanlaisen käyttöliittymän kautta, kuin aluksi testaamamme automaatissa… Tämä vihdoin toimi ja saatiin tehtyä ja maksettua tilaus.

Pienen odottelun jälkeen Sofia pääsi burgerin kimppuun. Tämäkään ei kyllä mennyt ihan ”kuin Strömsössä”. Tilauksessa ei ollut yhtään paperipyyhettä mukana. Tämähän ei vielä iso ongelma olisi ollut, jos niitä olisi ollut jossain lähettyvillä muuten saatavilla. Onneksi sentään ruokailun aikana joku kävi täyttämässä yhden automaatin, joten lopussa päästiin sentään sormet pyykimään. Niin joo, ateriaan kuuluvaksi hanajuomaksi koitin ottaa sitruuna fantan, mutta koneesta tuli pelkkää hiilihapotettua vettä. Tulipa sitten terveellisempi juoma, mutta olis sitä odottanut edes toisessa heidän koneessaan olevan jotain muutakin kuin vettä siinä Fanta-hanassa.

Ihan hyvä burgeri ja ranskalaiset, mutta muuten ei voinut palvelua ihan kauheasti kiitellä. Ehkä vähän ruostetta prosessissa, koska Kålmorden on kesäkauden jälkeen auki vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Tuollaista melko keskellä ei-mitään sijaitsevaa paikkaa ei kai sitten kannata viikolla pitää auki.

Tiikereitä

Aiemmin Kålmordenissa on ollut useitakin tiikereitä heidän varsin kookkaassa tiikeriaitauksessa, tällä kertaa siellä näytti olevan vain pari aikuista ja pentu.

Myöhemmin tulimme aitaukselle vielä toistamiseen, silloin pentu oli hereillä ja sillä näytti olevan sisarruskin, joka oli aiemmin ollut varmaan emon takana piilossa torkuilla.

Onneksi tultiin uudelleen aitaukselle, pennut oli ihan hauska nähdä kallioilla kiipeilemässä ja emoa kiusaamassa.

Kepparirata

Maailman suurimpia jyrsijöitä, eli käpybaroja vähän ihmeteltyämme osuimme keppariradalle, joka Sofian tietenkin täyti käydä testaamassa. Keppareiden kepit oli kuulemma liian pitkät, joten hän ei kovin korkealle esteitä nostanut. Pari kierrosta keppareilla ja perään ilman kepparia hän juoksi. Kun tultiin tähän kohtaa myöhemmin, vähemmän yllättävästi kaikki aidat oli säädetty reippaasti alemmas kuin Sovia ne jätti ilman kepparia-kierroksensa jälkeen.

”Eksoottisia” eläimiä

Tepsun rapsuttelemisen puutteeseen Sofia sai ensiapua vuohilta, joita hän pääsi rapsuttelemaan, kunhan ne saivat sapuskansa syötyä.

Jakkien, kamelien ja kulaanien kukkulan kuningas

Palatessamme jakkien, kamelien ja kulaanien aitaukselle, siellä näytti olevan jonkinlainen kukkulan kuningas meneillään. Tai niin me ainakin Sofian kanssa päättelimme.

Kulaaneista ei tullut saatua hyvää kuvaa, koska ne olivat parveilemassa vähän kauempana.

Afrikan eläimiä

Toisessa isossa aitauksessa oli enemmän menoa päällä. Tässä ei nyt vielä ole videot esillä, mutta saimme Sofian kanssa muutamia videoita missä eläimet juoksivat aitausta ympäri melkoista vauhtia. Aamulla aitauksessa oli siivoojat, joka oli varmaan syynä siihen, ettei siellä silloin näkynyt sarvikuonoja. Nyt ne olivat paikalla ja niilläkin oli poikanen.

Surikaatteja

Isojen otusten tallissa asustaa myös lauma pienempiä otuksia, eli Surikaatteja. Vanhalta nimeltään nelisormimangusteja, tai tuttavallisemmin Timon vaan (Leijonakuninkaasta tuttu hahmo)

Gorillat

Gorillallakin näytti olevan poikanen. Melkoisen hurjan näköinen otus. En ole ihan varma haluaisinko villejä tuollaisia otuksia mennä jatkaisin viidakkoon katsemaan…

Dhole

Toista kertaa Dholen aitaukselle tullessamme, saimme selville miksi olimme aitauksessa melkein aina dholen nähneetkin. Niitähän oli aitauksessa ainakin neljä kappaletta (sen verran nähtiin, saattoi joku olla piilossakin). Tällä kertaa neljä niitä oli liikkeellä, joten päästiin näkemään niistä muutakin kuin pikkuisen turkkia ruohikossa.

Dhole, eli Vuorisusi eli viidakkosusi (Cuon alpinus) on Aasiassa elävä uhanalainen koiraeläinlaji. Aiemmin lajista on myös käytetty nimiä aasianvillikoira ja siperiantunturisusi. Sen Afrikan savannilla elävä sukulainen on savannikoira.

Lumileopardi

Toista kertaa aitaukselle tullessamme Sofia bongasi lumileopadrin tällä kertaa näkyvillä kallion huipulla. Ja tässäkin aitauksessa meitä odotti pikku yllätys, siellä olikin kaksi leopardia!

Lumileopardi muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon leopardia, mutta on geneettisesti lähempänä tiikeriä kuin leopardia.

Kotia kohti

Vielä ennen eläintarhasta ulos lähtöä, onnistuimme näkemään ilvekset (niitäkin näytti olevan kaksi) ja ahman sapuskalla. Ilveksien kohdalla minulta loppui kamerasta akku ja sen jälkeen niistä ei kunnon kuvaa enää saanutkaan puskien ja aitojen takia. Pääsimme niitä kuitenkin seurailemaan jonkin aikaa.

Ajomatka takaisin Tukholmaan meni melko mukavasti, mutta Tukholman päässä oli melkoisia ruuhkia. Se kyllä vähän yllätti, kun kysessä oli kuitenkin lauantai ilta. Osan ruuhkia toki aiheutti kolari, mutta toisella tiellä ajeltiin noin 15kmh vauhdilla ilman mitään erityistä näkyvää syytä. Onneksi meillä oli ihan reilusti aikaa, joten ehdittiin satamaan ihan ajoissa.

Satamassa vanha pariskunta onnistui hämäämään minua. He olivat parkkeeranneet jonoon numero 3 ja kun katsoin nopeasti opasteita, katsoin että jonot 1 ja 2 olivat korkeille ja/tai leveille autoille, joten menin sitten jonoon 4 itse. Myöhemmin selvisi, että taululla olikin sanottu, että jono 1 oli niille leveille ja korkeille autoille ja kakkonen sitten muille… Johon nämä vanhemmat sankarit sitten kurvasivat jonosta 3. Onneksi oltiin ajoissa paikalla, joten päästiin vielä ihan ensimmäisten joukossa laivaan vaikka vähän pakittelinkin oikeaan jonoon.

Laivaan päästyämme kävimme vain nopeasti kaupassa ja mutustelimme vähän suolaista purtavaa ennen kuin molemmat nukahtivat varsin nopeasti. Jonkin verran se noin 6 tunnin kävely ulkona tuntui nukuttavan. Niin ja olihan minulla siihen päälle vielä 4 tuntia ajamistakin…

Aamulla taas autolle ja ajelimme kotia. Loppupäivänä ei tullutkaan oikein tehtyä mitään muuta kuin käsiteltyä yllä olevat kuvat, mitkä purin kameran muistikorteilta. Ehdinkin ottamaan lauantain aikana 773 kuvaa ja ison kasan videoita. Nyt kun sain tämän sivun kuntoon, pitänee jossain vaiheessa jotain tehdä myös niille videoille… Tosin tännekin pitänee kirjoitella vähän kokemuksia matkalla mukana olleesta uudesta kameralaukusta, joka toimi erinomaisest.