Termiittikaivaja eli Maasika
Nimi muilla kielillä
| Englanniksi | Aardvark |
| Afrikaans | Erdvark |
| Latinaksi | Orycteropus afer |
Termiittikaivaja, eli toiselta nimeltään maasika, on viimeinen putkihampaisten lahkon edustaja. Maasika nimeä ei tulisi enää käyttää, koska eläimellä ei ole mitään tekemistä sikojen kanssa. Maasika nimi tulee afrikaansin kielisestä sanasta, joka suoraan käännettynä tarkoittaa maasikaa. Nimensä se on aikoinaan saanut tavastaan kaivautua maahan. En silti ihan ymmärrä tuota vanhaa nimeä, koska kaivautuvatko siat muka maahan?
Termiittikaivajat ovat todella nimensä mukaisia. Ne syövät pääasiassa termiittejä ja muurahaisia ja ovat erittäin hyvä kaivamaan. Niin hyviä, että ne pystyvät kaivamaan pehmeää maata yhtä tehokkaasti kuin muutama lapion varustautunutta ihminen. Yhden yön aikana tämä 60-80 kiloinen epeli voi syödä noin 50 000 hyönteistä! Termiittikaivaja on itse asiassa kaikkiruokainen, mutta tykkään termiiteistä ja muurahaisista eniten, mutta jokunen hiirikin kelpaa. Veden tarpeensa se taas täyttää syömällä Cucumis humifructus-kasvia (suomennettuna suurinpiirtein ”maasian kurkku”, virallista suomenkielistä nimeä en löytänyt). Itse asiassa termiittikaivaja ja tämä niiden nimikkokasvi elävät symbioosissa. Kasvista eläin saa tarvitsemansa veden ja kasvi päsee leviämään otolliseen elinympäristöön termiittikaivajan kakatessa elimistönsä läpi kulkeneet siemenet pesänsä läheiseen pehmeään maahan.
Yöeläjinä termiittikaivajilla on huono näkö, mutta tarkka näkö- ja hajuaistit. Haistelemalla ja kuuntelemalla se löytääkin hyönteisiä ruoakseen ja vahvoilla etujaloillaan ja kynsillään pystyy kaivautumaan jopa kovan termiittikeon läpi syömään asukkaita.
Tehokkaina kaivajina ne ovat erittäin tärkeitä useille muille elinalueensa lajeille:
- Rikottuihin termmittikekoihin monet eläimet menevät termiittikaivajan jälkeen jämiä syömään.
- Termiittikaivajien vanhoihin hylättyihin pesiin varsinkin pahkasiat ja savannikoirat tykkäävät tehdä omia pesiään.
- Tulipalojen aikana termiittikaivajien kaivamat onkalot toimivat turvapaikkoina monille eläimille, jotka eivät muuten selviäisi tulipalosta.
Termiittikaivajan on pysynyt ennallaan niin pitkään, että sitä voidaan kutsua eläväksi fossiiliksi.
Termiittikaivaja on levinnyt lähes koko saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. Se pitää savanneista ja muista puolikuivista alueista, eikä viihdy metsissä tai kivisistä alueista.
| Pituus | 105 – 130 cm + noin 70cm häntä |
| Säkäkorkeus | 60 cm |
| Paino | 60-80 kg |
Termiittikaivajat eivät ole uhanalaiseksi luokiteltuja eläimiä, mutta niiden erikoistunut ruokavalio tekee niistä herkkiä ilmaston vaihtelun vaikutuksille. Pitkät kuivat jatksot vaikuttavat helposti ruoansaantiin, joka taas ajaa termiittikaivajia etsimään ruokaa myös päivällä ja tulvat taas täyttävät maan alla sijaitsevat pesät. Eli lajin uhanalaisuus voi muuttua nopeastikin ilmaston mukana.
Lähteet:
Yksi kommentti