Sadepäivän vietoa Tropicariossa
Käväisimme tänään aamupäivällä Tropicariossa sadepäivää viettämässä. Ja sain nyt vihdoin tehtyä taannoin väliin jääneen 90mm linssin testauksen tällaisessa ”trooppisessa talossa”. Tropicariossa kohteet eivät tosyin ole mitenkään ihan pieniä, joten vielä on aihettä Korkeasaaressakin käydä testikierroksella. Tämä kun ei varsinaisesti makro-kuvausta ollut.
Klikkaamalla pääsee kattelemaan isompia versioista:
Aika moinen määrä isoja liskoja ja matelijoita heillä on nähtävillä. Suurimman osan nimeä en tietenkään enää kotona muista… Mutta tuossa ylhäällä olevista kuvista ylimmäisten joukossa olevan mustavaraanin muistaa kyllä aika hyvin. Heillä kun sattuu olemaan maailman ainoa partenogeneettisesti eli neitseellisesti syntynyt (9.4.2020) tarhassa elävä mustavaraani.
Tällä kertaa Sofia ei tiputtanut puhelintaan, joten visiitti meni kivasti (aiemmalla kerralla hänellä osu käsi terraarion reunaan ja puhelin tipahti betonilattialle rikkoen sen näytön). Kotimatkalla kävimme Sinellistä hankkimassa pari tarviketta ennen kotiin paluuta.
Toimiko linssi
No toimihan se. Terraariot ovat aika hämäriä, joten käytännössä kuvat piti ottaa maksimi aukolla (F2.8). Joten ne ovat sitten teräviä vain varsin kapealta alalta. Tällä kertaa mielestäni varmistui se, mitä olen edellisillä kerroilla tätä objektiivia käyttäessäni havainnut. Objektiivin tarkennusmoottori on ilmeisesti melko paljon virtaa kuluttavaa mallia, koska akku kului näitä noin 380 kuvaa ottaessani yllättävän paljon. Moottori pitää myös kohtalaista ininää. Tuo saattaa jopa kuulua videolla, jos tällä objektiivilla videoita kuvaa ja käyttää kameran omaa mikrofonia. Tosin 90mm objektiivin kanssa kohde on aika väkisin aika kaukana kamerasta, joten erillinen mikrofoni lienee useimmiten käytössä, jollei kohde ole kovin pieni.
Omasta mielestäni ihan hyviä kuvia onnistuin saamaan, varsinkin kun ottaa huomioon monessa terraariossa kohtalaisen likaisen lasin tuoman lisähaasteen. Näin isojen eläinten kuvaamiseen sisätiloissa 90mm on kyllä vähän haasteellinen objektiivi. Välillä toinen terraario tuli eteen, kun yritti peruuttaa riittävän pitkälle, että eläin olisi mahtunut kokonaan kuvaan.
Joka tapauksessa, ihan terveellistä välillä kuvailla ei-zoom-objektiivilla. Nämä kun pakottavat zoomaamaan jaloilla, että sekin mahdollisuus pysyy mielessä. Välillä kun jalatkaan ei riitä, niin sitten pitää alkaa miettimään muita kulmia sun muuta tapaa saada kuva mielenkiintoisen näköiseksi. Zoomin kanssa tuppaa olemaan vähän liiankin helppoa kiertää vain sopiva polttoväli paikalleen ja painaa laukaisinta. Muut mahdollisuudet helposti unohtuu silloin.
Kameran JPEG vs RAWista itse tehty JPEG
Kaikki tuossa yllä olevassa galleriassa olevat kuvat näyttävät paremmalta kuin kameran tuottamat versiot. Koska otin kaikki kuvat käsivaralta, kamera joutui käyttämään suuria ISO-herkkyyksiä ja sitä kautta kohinaa oli reilusti. Tuossa kohtaa kameran tulokset olivat aina heikommat kuin DxO Photolabillä tehty kohinan poisto. Parin vaativammissa olosuhteissa otetun kuvan kohdalla eroa tulee myös kämeran heikosta arvauksesta valkotasapainon kanssa. Joten kokonaisuudessa ero on aika selkeä, mutta pakko myöntää, että kameran oma kuvankäsittely on hyvällä tasolla. Kamera vs about markkinoiden paras tekoälypohjainen kohinanpoisto, tuloksen pitäisikin olla aika ennalta arvatava.
Tulipa mieleen vielä yksi hyöty RAW-formaatin käyttämisestä, joka tuli pari päivää sitten vastaan kun katselin vanhoja kuvia. Jos ne ovat RAW-formaatissa, joistain vanhoista kuvista voi olla saatavissa paljon parempaa jälkeä irti, kun saa käyttöön parempaa kuvankäsittelyohjelmistoa tietokoneelle. Nykyistä DxOn kohinan poistoa, kun ei muutama vuosi sitten ollut saatavilla mistään. AIn kehityst menee sitä tahtia eteenpäin, että muutaman vuoden kuluttua saattaa Photolabin nykyinen laatu olla varsin heikkoa. Niitä aikoja odotelleessa, lienee hyvä tallentaa nykyisillä kameroilla kaikki data RAW-formaatissa mitä kennolta on saatavilla.
