Nakuru – Masai Mara
Nukuimme aamulla vähän pidempään, koska illallisen jälkeen meillä ei ollut erityistä tarvetta käydä aamiaisella. Minun oli tarkoitus laittaa edellisen päivän kirjoitukset nettiin ja liittää niihn vähän kuvia, mutta Nakuru Lodgen WiFi oli eri mieltä. Sain kuitenkin kirjotuksen linjoille ja siihen pari kuvaa ennen kuin pakkauduimme taas Land Cruiseriimme.

Alkumatkasta saimme taas kuvata lintuja Nakurun rannoilla ja paviaanilaumakin asettui poseeraamaan sen verran hienosti, että siitäkin oli kuvia otettava ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa.

Parin tunnin ajomatkan jälkeen pysähdyimme jaloittelemaan matkamuistomyymälään, jossa oli aika komeita maalauksia etuseinässä ja hieno leijona-aiheinen puuveistos myöskin.

Teimme matkaa pikkuteitä, jotka kulkivat arfikan hautavajoaman reunoja pitkin, joten matkalla riitti komeita maisemia. Reitin varrella oli myös useita taajamia, joiden läpi ajaessamme näimme paikallista elämää oppaan kertoillessa afirikasta, sen eläimistä ja arki elämästä varsin laajasti. Jos Sofia kuunteli tarkkaan, niin hän todennäköisesti oppii paljon enemään tämän matkan aikana kuin koulussa 🙂 Oppamme siis asuu itse Keniassa ja pyörittää omaa hotellia ja muun ohella käy silloin tällöin heittämässä safariopaan keikkoja. Eli hänellä on reilusti tietoa Keniasta ja syntyperäisenä suomalaisena myös silmää asioille jotka täällä ovat eri lailla kuin Suomessa.

Hivenen ennen suunniteltua sapuskataukoa, osuimme maauntavaalien aikaan Narokin kaupunkiin. Joka oli muuten aivan tukossa. Onneksi poliisi kävi selvitämässä liikennetukosta, ettemme tainneet paljon yli puolta tuntia joutua ruuhkassa kökkimään. Tulipa siinä nähtyä melkoista liikennekulttuuria ja paljon muutakin mielenkiintoista auton ikkunoista. Kuskin piti myös tankata auto tässä kaupungissa ja tätä toimitusta odotellessamme ympärillämme pyöri aika paljon käupustelijoita. He onnistuivatkin myymaan Sofialle kolme Kenian väreissä olevaa ranneketta.
Lounasta söimme pienessä paikallisessa luonaspaikassa, jossa oli pieni noutopöytä. Oppaan mukaan kaikki sapuska oli peri-Kenialaista ja koko porukan mielestä oikein hyvää. Minä tykkäsin kanasta ja potut taas olivat Sofian suosikkeja. Sapuskan jälkeen tutkailimme vielä viereistä matkamuistomyymälää ja sieltä Sofialle tarttui mukaan rannekkeiden tyylinen avaimen perä, joka pääsi hänen reppuaan koristamaan.
Tämän jälkeen matkaamme hidasti vielä jonkin verran tie, joka oli täynnä kuoppia. Kuulemma kiinalaisten rakentama tie, jotka ovat yleensä olleet parempaa laatua kuin tämä. Tiestä tuli hyvin mieleen reissu anoppilaan Venäjälle, jossa jouduimme myös kiemurtelemaan isojen kuoppien rei’ittämällä tiellä pitkän matkan. Tiellä oli onneksi pätkän verran kuoppia jo ehditty korjaamaan, joten aikaa ei ihan älyttömästi kulunut.
Masai Maran portilla meillä oli vessatauko kuskin kuitatessa meitä sisään puistoon. Täällä saimme ympärillemme melkoisen parven naisia kaupustelmassa rannekorouja sun muita matkamuistoja. Hyvä ettei yksi tökännyt minua jollain patsaalla naamaan kiivetessäni takaisin maasturiimme.
Marassa näytti aluksi aika autiolta eläinten kannalta, mutta maisemat olivat mahtavat. Tällaista avointa savannia emme olleet nähneet vielä kummallakaan edellisellä matkallamme. Pienen ajomatkan jälkeen havaitsimme auton mäen laella. Koska siinä ei ollut katto ylhäällä, oletimme sen olevan riistanvartijoiden auto. Kuskimme ajeli sen luokse, koska siellä kenties olisi jotain näkemisen arvoista. Eikä meidän tarvinnut pettyä. Siellähän ajouran reunassa loikoi gepardi. Pääsimme sitä rauhassa kuvailemaan, koska mitään muita autoja ei paikalla ollut. Gepardi oli vielä oikein huomaavainen meitä kohtaan ja nousi istumaan, jotta saimme siitä oikein hyviä kuvia.

Gepadin jälkeen eläimiä alkoi näkymään huomattavasti enemmän. Seeproja, impaloita ja puheveleita täälläkin nähtiin paljon, mutta pääsimme näkemään myös norsuja, pari uros leijonaa ja leopardin puussa. Eli saimme Big Fiven täyteen kahdessa päivässä! Pari juovasakaalia (kuva otsikossa) oli hieno bongaus myöskin. Se oli eläin, jota edes kuskimme ei ollut nähnyt aikaisemmin.

Ennen lodgelle saapumista saimme vielä nipun upeita kuvia auringon laskusta savannilla. Taivaalla oli vieläpä aika sopivasti pilviä auringonlaskun kuvaamista varten.

