Mennään Nairobiin
11:30. Taas ollaan lentokoneessa. Sofian ottamien torkkujen jälkeen käytiin etsimässä pikkuisen syötävää… Ja siinä menikin sitten sen verran pitkään, että jouduttiin pakkaamaan panini reppuun ja menemään lentokoneeseen. Tadettiin saada muutama vihamies, kun syötiin lämmin panini paikallamme. Siitä levisi aika reippaasti tuoksuja ympäriinsä. Noh, ei oikein voinut asiaa auttaakaan, paitti tietysti odottamalla siihen että muillakin olisi ollut ruoka nenän edessä. Siihen kun ei ollut oikein mitään takeita, että miten pitkään saisimme odottaa ennen kuin tarjoilu alkaisi, joten hoidettiin ne paninit saman tien ”pois kuleksimasta”.
Tällä hetkellä lentokoneen flight info kertoo, että matkaa määränpäähän on vielä yli 6000 km ja matka kestää yli 8 tuntia. Matkaa tehdään noin 800kmh nopeudella, eli kaukana se Kenia on kun tuollakin haipakalla aikaa kuluu noin paljon.
Myöhemmin samalla lennolla
15:00 Olemme jossain Egyptin yläpuolella. Sapuskalla tuli todistettua se, että oli ihan hyvä idea käydä paninit hakemassa. Oli nuo saksalaiset dumplingit ihan syötäviä, mutta ei Sofia ainakaan niitä montaa halunnut syödä. Eli aika kevyellä aterialla mentiin. Toisaalta sapuskan saamiseen meni sen verran pitkään, että se aikaisempi välitankkaus oli ihan paikallaan.
Matka on Sofialla tähän memmessä kulunut lähinnä videoita kännykällä katsellen ja minä olen äänikirjaa kuunnellut & kirjoitellut… Välillä vähän torkahdellen. Melkoisen tylsää istumista siis, mutta onneksi matkasta on kohta puolet takana päin. Vielä tässä saa kyllä tekemistä kehitellä ennen kuin päästään laskeutumaan. Mutta mutta, nyt me ollaan oikeasti afrikan mantereen yläpuolella. Eli hetki sitten saavuimme afrikkaan, mutta vielä ei ole nähty muita leijonia kuin Sofian mukaan ottama Aarni-pehmo.
Lennon loppuosa
Lennon lopussa alettiin pelailemaan Sofian kanssa seiskaa korteilla, jolla saatiinkin kulumaan kohtuullinen tovi. Takana alkoi vaan olemaan niin pitkä päivä, että pelaaminen alkoi olla vähän hankalaa. Jatkettiin sitten eläin arvoituksia toisiltamme kysellen.
Ihan matkan lopussa Sofia nukahti ja vähän mietin, että pitäisikö hänet herättää, että uni maistuisi myöskin hotellille päästyämme. Päätimpä kuitenkin antaa hänen nukkua puolisen tuntia, jolloin lentokone ehti laskeutua noin 3000 metriin. Näin saatiin Sofia aika lähelle maanpintaa ilman korvakipuja. Melkoisen uninen hän tietenkin oli, varsinkin silloin kun odoteltiin koneesta ulos pääsemistä. Siinä meille kävi kenties pikkuinen tuuri, kun koneesta pääsi ulos takaovestakin. Olimme nääs kolmanneksi viimeisellä rivillä istumassa.
Passin tarkistus ja hotellille
Tämä oli selkeästi ikävin osa koko matkassa. Jonotimme klo 22 yöllä toista tuntia passin tarkistukseen pääsemistä. Lähinnä huonon tuurimmi takia jouduimme koko ajan jonoihin jotka etenivät hitaimmin.
Odottelun loppupuolella melko kuumassa ja tunkkaisessa hallissa Sofian huonovointisuus palasi ja hän kävi oksentamassa vessassa… Joka paransikin oloa ja päästiin passintarkistuksen läpi keräämään matkalaukkumme ja siitä pikkubussille, jolla ajelimme hotellille. Matkalla Sofian pahoinvointi palasi ja juuri kun pääsimme hotelille, piti hänen päästä uudelleen oksentamaan. Ihan hän ei ehtinyt vessaan ja siinä sotkeentuikin sitten housut ja paita.
Edelleen jouduttiin vähän odottelemaan, kun matkanjohtajamme hoiti kaikkie checkinit. Saimme onneksi avaimet heti ensimmäisten joukossa (odotellessa Sofia torkkui aulan sohvalla) ja pääsimme huoneeseen laittamaan Sofian nukkumaan.
Yötöitä
Koska meillä oli molemmilla vain yhdet pitkät housut mukana ja Sofian housut just sotkeentuivat, pesin hänen housujaan ja järkkäilin tavaroita vielä Sofian nukahdettua. Eipä koin hyvin nukuttanut senkään jälkeen, kun ei oikein tienyt missä kunnossa Sofia heräisi aamulla. Niin ja aikaa nukkua jäi alunalkaenkin noin 6 tuntia. Ei välttämättä ihan riittävästi, kun ottaa huomioon sen, että edellisenä yönä nukuin myöskin aika vähän ja olin ollut sen jälkeen pystyssä noin 24h.
