Matkan jälkeen (reilusti)

Tässä on nyt ehtinyt kulua muutama kuukausi matkan jälkeen ilman yhtään uutta viestiä. Pitääpä nyt tännekin kirjata talteen tuntemuksia matkasta näin jälkikäteen.

Hyvät ja huonot puolet

Tässä nyt hyviä ja huonoja juttuja, mitkä tässä vaiheessa vielä tulee matkasta mieleen. Mielenkiintoisesti, sama asia osuu usein sekä positiiviselle, että negatiiviselle puolelle, koska asiassa on kumpiakin ominaisuuksia.

Hyvät puolet

Näimme kaikki Big Five eläimet. Varsinkin leopardi päästiin näkemään varsin läheltä. Big Five tuli kasaan melkoisella tuurilla, mutta niinhän se yleensä näillä reissuilla taitaa mennä.

Tämä on hyvä matka safarimatkoista kiinnostuneelle, joka ei ole ihan varma olisiko se kuitenkaan oma juttu. Matkalla kun ei ole pakko joka retkelle osallistua, niin huomatessaan ettei aikaiset aamut ja safariautossa istuminen ole oikein innostavaa, voi valinnaisia retkiä skipata ja jäädä uima-altaalle löhöilemään.

Hinta on myös moneen muuhun Afrikan matkaan verrattuna varsin kohtuullinen, joten sikälikin sopii ensimmäiseen kokeiluun varsin hyvin.

Lodgella ja Olympian toimesta vieraista pidetään hyvää huolta, joten juuri mistään muusta ei tarvitse itse huolehtia, paitsi siitä, että on ajoissa paikalla retkien lähiessä järkevissä varusteissa. Ja tietty pitää päättää mille retkille haluaa osallistua ja millaisena pakettina ne mahdollisesti haluaa maksaa. Muuten palvelu on varsin pitkälle ”avaimet käteen”.

Ei ollut kuuma. Kääntöpuolena tuolla huonojen puolien osiossa sateet. Mutta emme tosiaan kärsineet helteistä tai pölystä, mitkä ovat yleensä Afrikan matkailun varjopuolia.

Mukava porukka meille taas osui matkalle mukaan, joka on tietty iso juttu tämän tyypplisellä ryhmämatkalla.

Pysyminen yhdessä paikassa helpottaa kummasti majoittumisia ja tavaroiden käsittelyä. Ei tarvitse olla koko ajan pakkaamassa ja purkamassa laukkuja, eikä ihan niin tarkkaan miettiä sitä, mitä kaikkea matkaan voi pakata mukaan.

Huonot puolet

Tällä matkalla joko porukkaa oli vähän liikaa, tai autoja liian vähän. Yli 6 ihmistä per auto aiheutti joskus vähän ongelmia kuvaamisen kanssa, kun yhdellä rivillä istui kolme ihmistä. Myös pikkubussit, joilla pidemmät matkat ajelimme, olivat välillä tosi täynnä.

Sofian kanssa Afrikan reissuilla olemme menestyksellisesti tuoneet sateita aina sinne minne olemme sattuneet menemään. Tälläkin kertaa säät olivat todella sateiset. Oikeastaan vain viimeisenä päivänä kotiin lähtiessämme aurinko paistoi. Tämä oli tuurista kiinni, mutta myös pikkaisen matkamme ajoituksesta. Suomen hiihtolomien aikaan Etelä-Afrikassa ei ole ne kaikkein kuivimmat säät, eli ajankohtaa kannattaa miettiä. Tosin eipä meillä ollut liian kuumakaan tällä matkalla.

Keniaan verrattuna Etelä-Afrikka tuntui aika ”kesytetyltä”. Puistojen ja suojelualueiden ulkopuolella olimme yleensä aika nykyaikaisesti viljeltyjen peltojen keskellä. Keniassa maisemat olivat useissa paikoissa paljon kesyttömämmässä tilassa, joka tuntui paljon ”aidommalta” Afrikalta. Tai ehkä pitäisi sanoa, että Afrikalta jollainen mielikuva minulla oli tästä mantereesta.

Majoitus yhdessä paikassa. Hyvä lodgehan meillä oli, eli sikäli ei valittamista, mutta Kenian matkalla muutaan kertaan vaihtuva majoitus toi matkaan oman lisänsä, varsinkin koska majoitukset olivat varsin mielenkiintoiset ja tasokkaat. Varsinkin telttamajoitus jäi minulle hyvin mieleen ja sellaista emme tällä kertaa päässeet kokeilemaan.

Myös majoituksen sijainti oli pienoinen heikko puoli. Kun lähdimme muissa kohteissa käymään, jouduimme ajamaan vähintään puolisen tuntia, ennen toiseen kohteeseen pääsemistä. Tämä tie oli pääosin maantietä, jonka reunoilla ei kovin paljon nähtävää ollut. Keniassa majoituksemme sijaitsivat kansallispuistojen sisällä, joten heti lodgen alueen portin ulkopuolella olimme safarilla. Tämä lyhensi tosi kivasti pidempiäkin siirtymiä, koska aina meillä oli vähintään matkan toisessa päässä pieni safari. Pariin otteeseen molemmissakin päissä. Samassa paikassa sijaitsevassa majoituksessa oli tietty se huono puoli, että kohteessa vierailun jälkeen saimme ajella vielä takaisin lähtöpaikkaan samaa reittiä, vaikka yhdellä paluumatkassa kuski kameleontin tieltä bongasi ja meille esitteli, tämä samojen reittien ajeleminen takaisin päin oli vähän tylsää.

Videon kasaaminen

Tietokoneeni temppuiluiden takia kesti melko pitkään, että sain aikaan videon matkasta. Tuli se kuitenkin ulos 26.3. ja tuntui se saaneen kiitosta matkamme ryhmältä, jolle sen tietty laitoin jakoon whatsapp-ryhmäämme. Saimme melkoisen määrän videota ja valokuvia Sofian kanssa, joten niiden käsittely kesti aikansa ja YouTubeen tuli useampi versio ladattua, ennen kuin kaikki alkoi olla kohdallaan.

Varsinaisesti pieni paussi matkan ja videon tekemisen välillä ei loppujen lopuksi ollut huonokaan juttu. Matkan tunnelmiin oli varsin kiva palailla pienen tauon jälkeen uudelleen.

Mitä seuraavaksi?

Suurella todennäköisyydellä tämä ei meille jäänyt viimeiseksi Afrikan matkaksi. Jatko suunnitelmia on jo olemassa ja osaa niistä ollaan yritetty toteuttaa ja muiden kanssa suunnitelmat ovat pidemmälläkin. Eli tämä ei tule jäämään viimeiseksi blogiksi Afrikan matkoistamme. Näistä suunnitelmista lisää piakkoin uusissa viesteissä.