Kuvaaminen RAW- vs JPEG-formaatissa

Valokuvien käsittelyyn käyttämästäni DxO Photolabistä julkaistiin uusi versio ja (maksullista) päivittämistä pohtiessani tuli mieleen testailla ko. ohjelman kehuttua kohinan suodatusta kameran sisäistä suodatinta vastaan. Otan käytännössä kaikki kuvat nykyään RAW-formaatissa, jolloin kamera ei tee kuvalle oikein minkäänlaista käsittelyä itse. Eli joudun tekemään käsittelyn itse, tietokoneella kun olen ladannut kuvat muistikortilta. Photolabiä kun olen oppinut käyttämään, käsittely alkaa olla useimmiten varsin nopea toimenpide. Itse asiassa JPEG-kuvien kanssakin mielellään tekisin niille rajauksen jälkikäteen.

Pikkuisen hämärää

Otin testikuvat aamulla ennen auringon nousua. Parvekkeella valoa oli kohtuullisesti, mutta makrokuvaukseen vähänlaisesti. Eli testaamiseen aika sopivat olosuhteet. Tällaisia tulee kyllä vastaan muutenkin. Seuraavissa kuvissa oikean puoleinen kuva on aina Sony A6700 kameran kohinan suodatuksen tulos ja vasemmalla DxO Photolabillä aikaan saatu versio. WordPress tekee kuville vähän optimointia kun lataan ne tänne sivustolle, joten alla olevat vertailukuvat eivät ole ihan 100% samanlaisia kuin ne olivat koneellani. Tämäkin on kyllä todella yleistä. Esim Signal ja Whatsapp tekevät vastaavaa optimointia kun lähettelet kuvia (jos et kytke ominaisuutta pois päältä).

Yllä olevaa kuvaa on Photolabillä käsitelty vain sen verran, että laitoin kohinanpoiston päälle ja säädin sitä sen verran, että sain taustalle kohinaa jäämään vain omaan silmääni sopivan määrän. Värit ja linssin profiilin mukaiset korjauset tulivat automaattisesti Photolabistä, eli en joutunut koskemaan niihin yhtään. Suurin ero kuvissa tuleekin väreistä, jotka ovat hiukan kylläisemmät Photolabin versiossa.

ISO 2500 on vielä herkkyys, jossa A6700 tekee varsin hyvää jälkeä. Tässä ei paljon eroa kuvien välille saada. Jos kuvia ei ihan 100% zoomilla pääse vertailemaan, niin ero on aika lailla merkityksetön.

Yllä olevassa kuvassa on sama kukka, mutta aukkoa on pienennetty 5.6:sta kasiin. Samalla kamera nosti herkkyyden ISO 5000, jolloin kohinan määräkin lisääntyi. Tämä on varsin tavallinen tilanne varsinkin makrokuvauksessa vapaalla kädellä. Aukkoa on pakko pienentää, jotta saadaan syväterävyys riittäväksi kuvattavalle kohteelle, Esim yllä olevassa kuvassa oikeanpuoleinen terälehti nyt omasta mielestä aika sopivasti terävä. ISO 2500 versiossa kuvassa oli harmillisessa kohdassa epäterävä kohta tumman punaisella kohdalla.

Taustassa alkaa tässä ISO 5000:ssa tulemaan kameran kohinan poiston rajat vastaan. Photolabillä taustan sai miellyttävän kohinattomaksi, menettämättä kuitenkaan yksityiskohtia kukasta. Itse kukassa mielestäni tekstuuri säilyi siistimpänä Photolabin versiossa, mutta sen erottamiseen täytyykin sitten zoomata 100% kieppeille. Tosin tämä tapahtuu melko helposti, kun kuvaa rajaa sopivassa määrin. Joka myöskin on varsin tavallista makrokuvien kanssa.

Vähän hämärämpää

Seuraavaksi siirryin sisälle ottamaan pari kuvaan ikkunalla olevista kukista.

Valo väheni ja kameran asetukset meni uusiksi. Jotta herkkyyden sai pidettyä kohtuulisella tasolla (ISO 6400), joutui aukon kääntämään maksimiin (F2.8 tällä objektiivilla). Syväterävyys onkin sitten kuvassa aika huonolla tasolla, kun kukassa ei ole paljon mitään tarkalla alueella. Jep valokuvien ottaminen valon puuttuessa on hankalaa.

Ison ero kuvassa lienee se, että DxOn versio on vähän valoisampi, jonka muuttamiseen käytin yhden klikkauksen. Kohina Sonyn kohinan poistolla on kyllä huomattavasti häritsevämpää tässä kuvassa, monessa käyttötarkoituksessa se ei vielä olisi mitenkään erityisen ongelmallista.

Nyt mentiinkin sitten jo molempien niin vaativaan tilanteeseen, että tästä ei kumpikaan kohinanpoisto selviydy puhtain paperein. Eipä silti, kuvakaan ei ole mitenkään paras mahdollinen, joten pieneen kärpäseen on minkään ohjelman vaikea lisätä olemattomia yksityiskohtia.

Tummilla alueilla Sonyn kohinan poisto antautui aika lailla kokonaan, mutta Photolabillä kuvan sai niiltä osin ihan hyvä näköiseksi. Vaalella kukan terälehdellä molemmissa kuvissa erittuu minimaaliset vesipisarat molemmissa kuvissa. Photolabin versiossa on myös käytetty tyypillisiä kikkoja, eli lisätty pikkaisen ClearView:ta, jotta yksityiskohtia sai paremmin esiin ja automaattista valotuksen säätöä myös.

Tässä vertailu siihen miltä RAW-kuva näytti ennen kuin sitä oli kamera tai Photolab käsitelleet. Melkoinen määrä kohinaa, joten ei mikään ihme ettei tuosta pikselimössöstä oikein pystynyt arvaamaan mitään yksityiskohtia lopputulokseen.

RAW-kuvan varsinainen käyttötarkoitus

Olin pääasiassa kiinnostunut kohinanpoistojen eroista, mutta RAW-kuvilla on tietty muitakin etuja. Esim se, että kuvan voi helpoomin ”pelastaa”, kun kamerassa ei ollut ihan oikeat asetukset päällä kuvaushetkellä.

Yllä on tyypillinen tilanne, jossa kameraan oli jäänyt edellisen kuvan ottamisen jäljiltä ”hehkuvalo” asetus valkotasapainoon. Joten värit ovat aika metsässä. Ikävästi siinä oli myös vähän eri kuvasuhde käytössä, joten kuvat eivät mene kohdakkoin yllä olevassa vertailussa. Värit siinä tosin pääasia ovatkin ja niiden erot kyllä huomaa helpsti. Värien korjaamiseen ei varsinaisesti RAW-kuvaan tarvita, mutta se antaa kyllä enemmän pelivaraa ja mahdollista useampien työkalujen käyttämisen. Esim Photolabissä pystyin yhdellä klikkauksella vaihtamaan valkotasapainon päivänvaloon, joka riitti yllä olevaan lopputulokseen. JPEGin kanssa ohjelma ei samaan suostu.

RAW kuvan suurempi määrä informaatiota pääsee kunnolla oikeuksiinsa, kun vaaleat tai tummat alueet ”puuroutuva”. Eli kuva on ollut joko pikkusen liian vaalea tai tumma, jolloin jompaan kumpaan päähän ei enää jää yksityiskohtia näkyviin. Silloin RAW-kuvasta voi usein säätää näitä alueita niin, että siitä saa paljonkin yksityiskohtia näkyviin. Kuvassa täysin valkoinen taivas on tavallinen esimerkki. RAW-kuvassa ko. taivaalle saa usein pienellä säädöllä pilviä näkyviin, joka ei ole mahdollista JPEG-kuvien kanssa.

RAW-kuvien huonot puolet

Suurin on tietenkin se, että kuvat eivät ole suoraan käytettävissä, koska eri valmistajilla on eri RAW-formaatit, jotka eivät ole toistensa kanssa yhteensovipia, eikä niitä moni muukaan ohjelma tue. Esim tähän sivustolle en olisi RAW-kuvaa voinut lisätä niin, että sen olisi kukaan voinut katsoa lataamatta koneelle ja konvertoimatta.

Pakkamattomat ja suuremmalla väriavaruudella varustetut RAW-kuvat vievät myös enemmän tilaa. Eli muistikortti tai kotona kovalevy täytyy vikkelämmin. Useissa nykyisissä kameroissa RAW-kuvat voi tallentaa pakattuna, jolloin tilan tarpeen ero hyvätasoiseen JPEGiin ei oile enää niin merkittävä. Tässä tuon kärpäsen kuvan tietoja vertailun vuoksi:

• RAW pakattuna: 28.7MB
• JPEG Extra-fine: 20.1MB

Lähes kolmasosan säästää tilaa JPEGiä käyttämällä. Eli voisi pärjätä matkan kahdella muistikortilla kolmen sijasta.

Puolukan kuvassa taas vähän eri asetukset:

• RAW pakkaamaton: 30.8MB
• JPEG: Fine: 4.86MB

Käyttämällä tätä järkevämpää JPEGin tasoa, kuvia mahtuu kyllä huomattavasti enemmän kuin Extra-fine pakkauksella. Pikkaisen siinä yksityiskohtia häviää, mutta ne ovat edelleen lähes huomaamattomia ihmissilmälle. Eli jos RAWia ei tarvitse ja/tai haluaa muistikorttien tilan optimoida, niin Fine-taso Sonyn kamerassa lienee kaikkein järkevin.

Mitä käytän jatkossa?

Empä taida RAW + Photolab yhdistelmästä luopua. Varsinkin luonnossa kuvia otettaessa, on usein tärkeintä päästä ottamaan kuva mahdollisimman nopeasti, tilanne on muuten helposti ohi, eikä siitä saa mitään talteen. Tässä jää jokin kameran asetus helposti vähän pieleen, joten ”pelivara” on arvokasta. Ottamissani kuvissa joudun usein rajaamaan kuvaa varsin rankasti, joten ylläolleissa kuvissa huomaamattomaksi jäävät erot lopullisen kuvan tasossa, tulevat suurennetussa versiossa helposti esiin. Käytännössä pienellä laadun parannuksella pystyn suurentamaan kuvaan pikkaisen lisää, joka voi olla juuri se merkittävä määrä.

Yllä olevassa kuvassa olen ottanut kuvan leijonasta 70-350mm zoomilla täydellä zoomilla.

Mikäli kuvan täytyy olla vain HD-resoluutiossa, kuvassa on näin paljon varaa ”zoomata” vielä lisää rajaamalla siitä HD-resoluution kokoinen palanen. Tämä tietenkin on mahdollista vain silloin, jos kuva on riittävän hyvätasoinen, jotta sitä voi näin paljon rajata. Esim kännykällä otetuissa kuvissa tässä kohtaa alkaa usein tulemaan esiin ikävän paljon jälkiä digitaalisesta kuvan käsittelystä.

Mahdollisimman hyvällä kohinan poistolla, joka lisäksi osaa jättää kohteeseen yksityiskohdat näkyviin, saan lisää pelivaraa rajailla kuvista tärkeän osan näkyviin. Kohteet kun eivät lähemmäs suostu useimmiten tulemaan, enkä halua kantaa mukanani parin kilon painoista objektiivia, jolla saisin lisää ulottuvuutta zoomiin. Eli omissa kuvissani pieni etu kohinan poistossa on yksi tärkeimmistä asioista.

100. viesti

Huomasin just, että tämä oli myös minun 100. julkaistu viesti tällä sivustolla. Erinäisiä keskeneräisiä viestejä on jonkin verran listoilla ja joitain on tietty hylättykin, eli vähän enemmänkin on tullut kirjoitettua, mutta julkaisuun asti on päätynyt 100 eri viestiä.

Viesteihin sisältöä on tuottamassa myös 835 kuvatiedostoa Media kansiossa. Nämä olivatkin se syy, miksi sivusto siirtyi tänne Hostingerin hoteisiin, koska kuvat vievät nykyään jo yli gigan tilaa, eli eivät ilmaiselle WordPress-tilille enää sovi.