Kapinmuurahaiskäpy
| Englanniksi | Ground pangolin |
| Afrikaans | Ietermagog |
| Latinaksi | Smutsia temminckii |
Kapinmuurahaiskäpy eli temminckinmuurahaiskäpy on Afrikassa elävä muurahaiskäpylaji. Nimistötoimikunta on ehdottanut sen nimeksi savannimuurahaiskäpyä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä?
| Pituus | 45-55 cm |
| Säkäkorkeus | 40-52 cm |
| Paino | 5-17 kg, mutta myös yli 20 kg painoisia yksilöitä on tavattu |
Aikuiset urokset painavat kaksi kertaa niin paljon kuin naaraat. Eläimen ihoa peittävät suurikokoiset sarveisaineesta (samaa ainetta kuin kynnet) koostuvat suomut kaikkialla muualla paitsi vatsassa ja säärten sisäpinnoilta. Suomut siis koostuvat täysin eri materiaalista kuin matelijoiden vastaavat.
Muurahaiskävyillä ei ole hampaita ollenkaan, vaan ne jauhavat ruokansta vatsansa lihaksillä, joilla ne jauhavat nielemäänsä ruoan sarveisaineesta koostuvia piikkejä ja pieniä kiviä vasten.
Ravintonaan muurahaisekävyt käyttävät vain muurahaisia ja termiittejä. Näidenkin kohdalla ne ovat valikoivia ja syövät vain tiettyjä muurahais- ja termiittilajeja.
Muurahaiskäpy kaivaa pesänsä maan alle. Nämä pesät ovat riittävän suuria, että ihminen mahtuu ryömimään sinne sisään ja seisomaan varsinaisen pesän sisällä. Tosin muurahaiskäpy tykkää tehdä pesänsä vanhaan termiittikaivajan tai pahkasian pesään. Eli se ei välttämättä koko suurta pesää itse kaiva.
Tuntiessaan itsensä uhatuksi muurahaiskäpy käpertyy rullalle, jolloin sen suomut suojaavat sitä varsin tehokkaasti. Varsinkin, koska suomujen reunat ovat teräviä ja kerälle kiertyvällä muurahaiskävyllä suomujen reunat tulevat hyvin esiin. Muurahaiskävyt voivat myös karkoittaa hätyyttelijöitään ruiskauttamalla takapuolensa rauhasista pahanhajuista eritettä samaan tapaan kuin haisunäädät. Muurahaiskäpyjä saalistavat pääasiassa leopardit, hyeenat ja ihmiset.
Muurahaiskävyistä on tullut uhanalaisia, koska varsinkin niiden suomuja käytetään kiinalaisessa lääketieteessä ja lihaa pidetään herkkuna etelä aasiassa. Suomuja käytetään myös eksoottisten korujan ja muiden esineiden raaka-aineena. Sen takia muurahaiskävyt ovat maailman 10 eniten salametsästyksen ja -kuljetuksen kohteiden joukossa, joidenkin tilastojen mukaan jopa listan kärjessä.
Muurahaiskäpy voi syödä noin 20 000 hyönteistä päivässä. Tämän takia se on todella tärkeä eläin ekosysteemin kannalta. Jos tällaiset määrät hyönteisiä jää päivittäin syömättä, se ei voine olla näkymättä eri tavoilla. Muurahaiskäpy onkin luokiteltu avanlajiksi (keystone species), joka tarkoittaa sitä, että sillä on epänormaalin suuri vaikutus alueensa ekosysteemiin.
Lähteet:
Yksi kommentti