Nakurulle päin

Eipä sitten saatu tänäänkään nukkua erityisen pitkään. Lähtö  olisi 7:00, joten piti ajoissa heräillä järkkäämään tavarat uudelleen. Käsimatkatavaroissa kulki Keniaan jonkin verran sellaista, jota sinne emme kaipaa joka paikkaan mukana kannettavaksi, joten pientä tavaroiden siirtelyä täytyi tehdä normaalien aamutoimien lisäksi. Koska nukkumaan päästiin jonkin verran keskiyön jälkeen, yöstä ei erityisen pitkä tullut. Aamupalaankin olisi kiva saada napaan ennen tien päälle lähtöä, koska seuraavasta ateriasta ei mitään tarkkaa tietoa vielä ole.

Matkaa Googlen mukaan meillä on noin 3 tunnin verran, mutta matkalla yhden ryhmäläisen poimiminen mukaan luultavasti lisää kestoa hiukkasen. Kuten myös puolessa välissä tehtävä vessatauko.

Matkalla nähtyä

Vaikka emme safarilla vielä olleetkaan, riitti tien ympäristössäkin nähtävää. Lehmiä, lampaita, vuohia ja aaseja näimme vähän väliä. Aasit ovat paikallisia kuormureita, joilla kuljetetaan varsinkin vettä paikastatoiseen. Melkoise hyvin opetettua karjan täytyy olla, koska sitä oli tien reunoilla vapaana, eikä tie ollut mitenkään aidattu. Lisäksi onnistuimme myös näkemään villejä eläimiä. Impaloita (kuuluvat täälläkin kalustoon), seeproja, paviaaneja ja pari elandiakin oli tien veiressä paikoilla joissa ei kotieläimet laiduntaneet.. Elandeja lukuunottamatta noissa ei meille ollut oikein mitään eksoottista, emmekä myöskään pysähdelleet motarilla mitään niistä kuvaamaan. Muuten auton ikkunoista pääsi lähinnä ihmettelemään paikallista elämän menoa, joka kyllä eroaakin aika reippaasti suomen vastaavasta.

Nakurulla

Matka meni varsin pitkälle kuten oli suunniteltukin ja pääsimme lodgen alueen reunamille hiukan etuajassa. Käytimme luppoajan mini-safariin, jossa ajelimme lodgelle portilta, joka sijaitsee vähän kauempana. Näin pääsimme ajelemaan Nakuru järven rantaa pitkin melkein koko matkan.

Jo portilla kuskin meitä sisään kirjatessa pääsimme seurailemaan kolmen pahkasian touhuja piha-alueella. Otukse olivat selvästi melkoisen kesyjä, koska niitä pääsi katsomaan ja kuvaamaan varsin läheltä. Villit töpselinokat eivät tuntuneet turisteista erityisemmin välittävän. Yksi niistä esitteli hyvin kattavasti pahkasikojen tapaa syödä maahan ”polvistuen”.

Matkalla lodgelle puiston läpi riitti nähtävää kivasti. Järven veden ollessa koholla, flamingot olivat poissa. Eli tämän paikan ”myyntivalttia” emme päässeet näkemään ja niitä olisi paremmat mahdollisuudet nähdä myöhemmin matkan aikana. Pakolliset ensimmäisten impalojen kuvat saatiin napsittua tien varressa oleilevasta laumasta. Tämän jälkeen niiden takia ei paljon tarvitse jarrutella enää. Ne ovat pian kaikille ”niin nähty”. Seeproja ja puhveleita nähtiin paljon ja vedestä pistäytyi näytille niilin varaani. Vaikka Flamingoja ei näkynyt, niin paljon muita lintuja nähtiin. Pelikaaneja vaikka kuinka paljon, kiljumerikotkia ja monia muita pienempiä lintuja. Drongokin saatiin kuvattua, joka on sofialle tuttu matkijalintu Leijonakaartista.

Lounasaika

Saavuttuamme lodgelle kirjauduimme sisään ja saatuamme varmasti riittävän kokoisella perällä varustetut avaimet, seurasimme henkilökuntaa huoneellemme. Ihan mukavan oloine huone pikku parvekkeella, josta avautuu hyvät näköalat savannille. Parvekkeen ovi meidän käskettiin pitää lukittuna kun olemme poissa huoneestamme, koska alueella oleilevat paviaanit tulevat muuten kylään.

Jätettyämme ylimääräiset tavarat huoneeseen, menimme lounaalle. Noutopöydästä löytyi ihan hyvät sapuskat, joista sai vatsat täyteen. Ei nyt mitään kulinaristisia herkkuja ollut tarjolla, mutta pitkän matkan jälkeen kunnollinen lämmin ateria oli paikallaan.

Takaisin luontoon

Kirjoittelin vähän matkaa tätä tarinaa iltapäivän puistoajelua odotellessa. Puoli neljältä kiipesimme takaisin Land Cruiseriimme ja lähdimme varsinaiselle puistoajolle. Pääasialliset kohteet tällä kierroksella olisivat sarvikuonot ja Rothschildin kirahvit. Sarvikuonojen näkeminen on aina aika epävarmaa, joten suojelualueen tarjoamaa parempaa todennäköisyyttä piti hyödyntää. Rotchildin kirahvi taas on uhanalainen laji, joita pääsee näkemään vain parissa paikassa koko maailmassa. Eli paukkuja näihin tapauksiin, jotta saisimme ne ruksittua nähdyksi ja tietysti valokuvattua myös.

Kierroksen aikana meille selvisi ainakin se, että afrikanpuhvelit eivä tässä puistossa todellakaan ole harvinaisia. Niitä nähtiin vähän väliä. Sama juttu seeprojen kanssa. Eli ihan kannan säätelyn ja ympäristön kestokyvyn takia olisi hyvä, jos puiston vahvistunut leijonakanta alkaisi vähentämään puhvelien määrää. Ja taitaapa niille seeprakin maistua, joten niidenkin määrää leijonat voivat auttaa pitämään kurissa.

Ajelu onnistui oikein hyvin, koska pääsimme näkemään sekä Rothschildin kirahveja, että sarvikuonoja. Ikävä kyllä, kyseessä oli se meille tavallisempi, eli isosarvikuono, eikä harvinaisempi pensassarvikuono. Käväistessämme Lodgeltammekin näkyvällä entisen pengertien toisessä päässä, pääsimme näkemään melkoisen määrän vesilintuja lähietäisyydeltä. Pengertie on muuten entinen siksi, että järven veden ollessa näin korkealla, osa tiestä on veden vallassa.

Meille Sofian kanssa hienoin juttu tällä ajolla olivat täplähyenat. Niitä näimme muutaman kerran ja nämä eläimet olivat meitä onnistuneet välttelemään edellisillä Afrikan matkoillamme. Yksi nuori yksilö jopa sattui loikoilemaan tien reunassa, josta hänet sai helposti kuvattua. On kyllä todella paljon koiran näköinen eläin, vaikka hyena ei koiraeläimiin kuulukaan.

Vaikka puistossa leijonia onkin ja niitä täällä päästään näkemään aika usein, meille ne eivät tällä kertaa näyttäytyneet. Lodella tosin kuulimme leijonan karjuntaa, joten eivät ne kauhean kaukana voineet olla.

Ajon jälkeen käväisimme nopeasti illallisella, jossa oli ideana vähän viestitellä kotiin päin, mutta se ei oikein onnistunut. Ilmeisesti kaikilla lodgen vierailla oli puhelimet taskussa, joka tukki lodgen netin aika totaalisesti. Sapuskaa saatuamme uni tulikin silmään varsin nopeasti huoneeseen päästyämme. Huomenna suunnittelimme Sofian kanssa nukkuvamme pitkään ja jättävämme aamupalan väliin. Noin myöhäisen iltapalan jälkeen meille tuskin aamulla oiken mikään maistuisi. Paitsi tietenkin uni parin lyhyeksi jääneen yön jälkeen. Vähän pidempään meillä olisi mahdollisuus muutenkin nukkua, koska lähtisimme liikkeelle vasta 7:30.